Suomen tasavallan presidentin virallinen valokuva 2024 / Official photo of the president of the Republic of Finland 2024
Suomi tunnetaan maailmalla rauhan ja turvallisuuden edistäjänä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta ensimmäisten suomalaisten lähettämisestä kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin osana Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatiota.
Tuolloin tuore YK-jäsenmaa Suomi osallistui ensimmäiseen operaatioonsa Suezin kriisin jälkimainingeissa. Suezin kriisin jälkeen rauhanturvaamisesta ja sittemmin sotilaallisesta ja siviilikriisinhallinnasta on muodostunut tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumalla olemme vahvistaneet turvallisuutta konfliktialueilla ja tukeneet yhteiskuntien palautumista kriiseistä. Näin olemme edistäneet meille tärkeitä arvoja: rauhaa, vakautta, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa ympäri maailmaa.
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet yli 40 operaatioon YK:n, EU:n, Naton ja Etyjin puitteissa eri puolilla Afrikkaa, Lähi-itää ja Eurooppaa. Suomalaisjoukot ovat olleet mukana vakauttamassa monia lähihistorian konflikteja, kuten Balkanilla Jugoslavian hajoamissodissa ja Afganistanin sodassa. Kokonaisvaltaiselle ja laaja-alaiselle suomalaisosaamiselle on operaatioissa kysyntää. Tällä hetkellä yli 300 suomalaista sotilasta palvelee yhteensä kymmenessä kriisinhallintaoperaatiossa.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen kriisinhallintaoperaatioiden luonne on muuttunut. Alueelliset konfliktit ovat yhä monimutkaisempia. Osapuolten ja intressien moninaisuus on johtanut pitkiin ja vaikeasti ratkaistaviin kriiseihin. Tarvetta kriisinhallinnalle on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa.
Suomen vahvuus kautta vuosikymmenten ovat olleet osaavat sotilaat. Tämä pätee niin maanpuolustukseen kuin kriisinhallintaan. Suomen yleinen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan ja koulutetun reservin ja antaa hyvät valmiudet kriisinhallintatehtäviin. Kriisinhallintakoulutettujen ja operaatioissa palvelleiden reserviläisten osaaminen täydentää jo ennestään vahvaa maanpuolustusta.
Moni unohtaa kriisinhallinnan merkityksen ja kriisinhallintaveteraanien tekemät uhraukset rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi. Erityisesti operaatioissa henkensä menettäneet ja vammautuneet ansaitsevat mitä syvimmän kunnioituksemme. Myös kriisinhallintaveteraanien tukemisen tärkeys on syytä muistaa, jotta sopeutuminen takaisin normaalielämään operaation jälkeen sujuu mahdollisimman hyvin.
Turvallisuusympäristössämme kuohuu ja sääntöpohjainen monenkeskinen maailmanjärjestys on myllerryksessä. Valtiot ja kansainväliset yhteisöt ympäri maailman reagoivat murroskauteen vahvistamalla omaa turvallisuuttaan ja puolustustaan. Näin myös Suomi on tehnyt.
Näitä panostuksia meidän tulee jatkaa. Samaan aikaan tarve globaalin vakauden ylläpitämiselle ja edistämiselle ei ole poistunut. Päinvastoin, se on tärkeämpää kuin koskaan. Siksi kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa nyt ja tulevaisuudessa.
Haluan kiittää jokaista kriisinhallintaoperaatioon osallistunutta ja osallistuvaa sotilasta panoksestanne globaalin turvallisuuden vahvistamiseksi. Maailma tarvitsee enemmän teidän kaltaisianne rohkeita ihmisiä.
Alexander Stubb
Kirjoittaja on tasavallan presidentti
Kuva: Tasavallan presidentin kanslia ©, kuvaaja: Jussi Ratilainen
Kirjoitus on julkaistu Rauhanturvaaja-lehdessä numero 2/2026