ARTIKKELIT
Krihaveteraanien osaaminen tukee kokonaisturvallisuutta
Aika, jolloin sodan selkeät rintamalinjat saattoi piirtää kartalle, on ollut jo pitkään ohi. Sodan oikeussääntöjen kunnioittaminen on harvinaista. Yleisesti ottaen lienee jossain määrin jopa poikkeuksellista, että sodan aiheuttamaa turhaa ja liiallista kärsimystä vältetään. Siviiliuhrien määrä aikamme konflikteissa on valtava.
Turvallisuustilanteen muutos heijastuu kriisinhallintaan
Rauhanturvaaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat Suomelle keskeinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien jälkeistä vakauttamista ja yhteiskuntien rakentamista.
Kesäkuun Rauhanturvaaja-lehti luettavissa
Kesäkuun Rauhanturvaajassa on taas lukemista kannesta kanteen. Vierailijakolumnissa puolustusministeri Antti Häkkänen pohtii kriisinhallinnan roolia.
Maanpuolustus kuuluu kaikille
Olin yhdeksänvuotias, kun ensimmäiset vapaaehtoiset naiset aloittivat asepalveluksensa Suomessa. Jo tuolloin päätin, että minäkin aikanaan vedän maastopuvun päälleni. Kymmenen vuotta myöhemmin haave toteutui, kun tuoreena ylioppilaana kävelin sisään Kainuun prikaatin porteista kesällä 2005.
Puolustamista kuolettavalla voimalla
Huhtikuun 2025 Rauhanturvaajassa erikoisjoukkosotilas Enrico Annus pohtii puolustamista kuolettavalla voimalla ja tappamisen ongelmaa. Annus sai psyykkisiä vammoja operaatiossa Afganistanissa jouduttuaan tienvarsipommi-iskuun.
Katse eteenpäin! – Viisi pointtia uuden ajan veteraanityöhön
Kalenterissa on käännetty sivu ja nyt eletään vuotta 2025. Rauhanturvaajaliiton osalta se merkitsee sitä, että jo 69. vuosi suomalaista kriisinhallintaa on käynnistynyt.
Sotilaspoliisikoulutusta Somalian tarpeisiin
Sotilaspoliisin tehtävä Somaliassa on vaativa ja vaarallinen. Kulunvalvontapaikoille isketään tiuhaan käsikranaatein ja käsiasein, sekä ajoittain myös autopommein. EUTM-S-operaation tärkein tehtävä on kouluttaminen.
Turvallisuusstrategia sukeltaa henkilökohtaiselle tasolle
“Vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta ei voi ulkoistaa toisille tahoille. Tai pelkästään valtiolle”, sanoo Jarno Limnéll.