Sotilaallinen kriisinhallinta on ollut yksi v\u00e4lineist\u00e4, joilla Suomi on tukenut Afganistanin vakauttamista ja j\u00e4lleenrakentamista kuluneen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kes\u00e4kuussa 2021 Mazar-e-Sharifista kotiutuneiden viimeisten suomalaissotilaiden my\u00f6t\u00e4 Suomen osallistuminen Resolute Support -operaatioon p\u00e4\u00e4ttyy. Puolustusvoimille vuodet Afganistanissa ovat olleet vaativia ja opettavaisia.<\/p>\n
Afganistan luisui 1990-luvulla taleban-hallinnon my\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisen terrorismin koulutus- ja tukialueeksi. Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen seurauksena talebanien vastaiset sotatoimet k\u00e4ynnistettiin lokakuussa 2001.<\/p>\n
Pian sotatoimien k\u00e4ynnistymisen j\u00e4lkeen kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 k\u00e4ynnisti toimenpiteet Afganistanin vakauttamiseksi. YK:n turvallisuusneuvosto hyv\u00e4ksyi joulukuussa 2001 p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman 1386\/2001, joka sis\u00e4lsi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen International Security Assistant Force -operaation (ISAF) perustamisesta Iso-Britannian johdolla.<\/p>\n
Monikansallisen ISAF-joukon teht\u00e4v\u00e4 oli Afganistanin v\u00e4liaikaista hallituksen avustaminen turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4liaikaishallinnon ja YK:n henkil\u00f6kunnan ty\u00f6n turvaaminen Kabulissa ja sen l\u00e4hialueilla.<\/p>\n
Alkuvuodesta 2002 Suomi asetti ISAF-operaatioon siviili-sotilas -yhteistoimintaosaston (CIMIC) yhteysupseereineen, jonka vahvuus oli aluksi noin viisikymment\u00e4 sotilasta. Osaston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli humanit\u00e4\u00e4risen avun tyyppisen h\u00e4t\u00e4ensiavun k\u00e4ynnist\u00e4minen operaation alkuvaiheessa ja operatiivisen toiminnan tukeminen CIMIC-yhteistoiminnalla paikallisen v\u00e4est\u00f6n ja hallintoviranomaisten kanssa.<\/p>\n
Suomen osasto Afganistanissa (SOAF) koostui ammattisotilaista ja reservil\u00e4isist\u00e4, joilla oli erityisosaamista muun muassa rakentamiseen, lakiasioihin, terveydenhuoltoon, ja opetustoimeen liittyen. Toiminta l\u00e4hti hyvin k\u00e4yntiin. Kes\u00e4kuussa 2002 suomalaisjoukon kokonaisvahvuus nostettiin 60:een.<\/p>\n
ISAF-operaatio siirtyi Naton johtoon elokuussa 2003. Lokakuuhun 2004 menness\u00e4 toiminta-alue oli laajentunut kattamaan Pohjois-Afganistanin yhdeks\u00e4n maakuntaa. Tavoitteena oli laajentaa ISAF:n toiminta koko Afganistanin alueelle ja se toteutettiin vaiheittain lokakuuhun 2006 menness\u00e4.<\/p>\n
Laajentumisen my\u00f6t\u00e4 ISAF:n keskeiseksi toimintamuodoksi muodostuivat alueelliset j\u00e4lleenrakennusryhm\u00e4t (Provincial Reconstruction Team, PRT). PRT:t toteuttivat hankkeita, usein rakennushankkeita, joiden tavoitteena oli vahvistaa paikallisv\u00e4est\u00f6n luottamusta keskushallintoon ja ISAF-joukkoihin.<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 2004 suomalaisjoukkojen vahvuutta Afganistanissa nostettiin kahdeksaankymmeneen rauhanturvaajaan. Osa joukoista siirrettiin Pohjois-Afganistanin brittil\u00e4is-pohjoismaiseen j\u00e4lleenrakennusryhm\u00e4\u00e4n, joka toimi Maimanassa, Faryabin maakunnassa. Lis\u00e4ksi toimintansa aloitti kuuden hengen palontorjuntaan erikoistunut pelastusosasto Kabulin kansainv\u00e4lisen lentokent\u00e4n pohjoismaisessa ryhm\u00e4ss\u00e4. Kyseess\u00e4 oli jatkuvan korkean valmiuden lentokentt\u00e4palokunta. Suomalainen osasto koostui ammattipalomiehist\u00e4, jolla oli jo kotimaasta vaadittava kokemus ja osaaminen toimintaan lentokent\u00e4n sammutus- ja pelastusteht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n
Toiminnan hajautuessa maantieteellisesti Suomen osaston Afganistanissa nimi muutettiin Suomalaiseksi rauhanturvajoukoksi Afganistanissa (SRJA), joka muutettiin viel\u00e4 kertaalleen vuonna 2006 Suomalaiseksi kriisinhallintajoukoksi Afganistanissa (SKJA).<\/p>\n
Suomen osallistumista ISAF-operaatioon kehitettiin asteittain kansallisten poliittisten linjausten mukaisesti. Kabulin CIMIC-toiminta saatettiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen alkuvuodesta 2007. Suomalaisten PRT-toiminta Maimanassa jatkui kes\u00e4\u00e4n 2007 saakka, jonka j\u00e4lkeen suomalaisjoukot keskitettiin Ruotsin johtamaan PRT:hen Mazar-e-Sharifissa.<\/p>\n
Helmikuussa 2008 alkaen Suomi asetti kymmenen operatiivista mentoria (Operational Mentoring and Liaison Teams, OMLT) tukemaan Afganistanin asevoimien kehitt\u00e4mist\u00e4. Operatiivisten mentoreiden teht\u00e4v\u00e4 oli ohjata Afganistanin armeijan upseereita operatiivisen suunnittelussa ja johtamisessa ja he liikkuivat tiiviisti joukkojen mukana kent\u00e4ll\u00e4. OMLT-kouluttajien my\u00f6t\u00e4 Suomen osaston kokonaisvahvuus nousi 110 sotilaaseen. Lis\u00e4ksi ISAF-operaatioon osallistuvien maiden OMLT-henkil\u00f6st\u00f6lle annettiin tykist\u00f6koulutusta Suomessa.<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 2009 Suomi asetti 100 sotilaan tilap\u00e4isen lis\u00e4joukon Pohjois-Afganistaniin turvaamaan Afganistanin presidentin ja maakuntaneuvostojen vaaleja. Vaalinvahvennusjoukko koostui CIMIC-ryhmist\u00e4, suojausjoukkueesta ja kansallisesta tukiosasta ja se muodostettiin osin Utin J\u00e4\u00e4k\u00e4rirykmentin kokeneista erikoisjoukkokoulutetuista ammattisotilaista ja muilta osin l\u00e4hinn\u00e4 Porin prikaatin kansainv\u00e4lisen valmiusjoukkokoulutuksen juuri p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 reservil\u00e4isist\u00e4.<\/p>\n
Vaaleja edelt\u00e4v\u00e4 kes\u00e4n aikana Afganistanin turvallisuustilanne heikkeni huonommaksi kuin koskaan aiemmin ISAF-operaation aikana ja my\u00f6s suomalaiset joutuivat useita kertoja kapinallisten iskujen kohteeksi kes\u00e4n aikana. Vaalivahvistusjoukko palasi kotimaahan loppusyksyst\u00e4 2009.<\/p>\n
Vuonna 2009 ISAF:n teht\u00e4v\u00e4t laajentuivat kapinallisten vastaiseen toimintaan. Kapinallisten vastarinta etenkin Pohjois-Afganistanissa kasvoi. Kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 alkoi aiempaa n\u00e4kyv\u00e4mmin vaatia, ett\u00e4 Afganistan ottaa vaiheittain vastuun oman yhteiskuntansa kehitt\u00e4misest\u00e4 ja turvallisuudesta.<\/p>\n
Turvallisuusvastuunsiirto monikansallisilta joukoilta Afganistanin omille turvallisuusjoukoille alkoi vuonna 2011. Vastuunsiirron mahdollistamiseksi ISAF-joukkojen l\u00e4sn\u00e4oloa vahvistettiin v\u00e4liaikaisesti. Pienist\u00e4 sotilastarkkailuryhmist\u00e4 (Mobile Observation Team, MOT) luovuttiin ja tilalle tuotiin suurempia yksik\u00f6it\u00e4, jotka toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Afganistanin armeijan ja Afganistanin poliisin kanssa.<\/p>\n
Suomalaisen kriisinhallintajoukon kokoonpano muuttui elokuun 2010 ja maaliskuun 2011 aikana. Kriisinhallintajoukon kokonaisvahvuus nousi 145 henkil\u00f6st\u00e4 asteittain, syksyll\u00e4 182 henkil\u00f6\u00f6n ja ensi vuoden maaliskuussa 195 henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Suomi lis\u00e4si Afganistaniin erityisesti koulutusteht\u00e4viss\u00e4 toimivia OMLT-mentoreita sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vastuualueelle j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueen. Mentoreiden p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tukea Afganistanin kansallisen armeijan muun muassa huolto-, pioneeri- ja jalkav\u00e4kiaselajien koulutusta ja kehitt\u00e4mist\u00e4 Pohjois-Afganistanin alueella.<\/p>\n
Pohjois-Afganistaniin asetettu j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkue keskittyi vartiointi-, partiointi- ja saattoteht\u00e4viin sek\u00e4 teki yhteispartioita Afganistanin turvallisuusviranomaisten kanssa ja suojasi suomalaisten vastuualueella teht\u00e4vien operaatioiden komentopaikkoja ja kuljetuksia.<\/p>\n
Joukkovahvuus palasi 145:een syksyll\u00e4 2012, kun lis\u00e4joukko joukko kotiutettiin. Kes\u00e4st\u00e4 2013 ISAF:n toimi ainoastaan Afganistanin viranomaisia tukevassa roolissa.<\/p>\n
Vuodesta 2007 alkaen Mazar-e-Sharifin toiminut j\u00e4lleenrakennusryhm\u00e4 muuttui vuonna 2012 ns. transition tukiryhm\u00e4ksi (NB TSU, Nordic-Baltic Transition Support Unit). Suomalaiset palvelivat transition tukiryhm\u00e4ss\u00e4 toukokuuhun 2014 saakka, jolloin sen toiminta p\u00e4\u00e4ttyi. ISAF-operaatio p\u00e4\u00e4ttyi virallisesti vuoden 2014 lopussa.<\/p>\n
Suomalainen ISAF-joukko siirtyi Resolute Support \u2013operaation mukaiseen kokoonpanoon lokakuussa 2014 kokonaisvahvuudella 80.<\/p>\n
ISAF:n p\u00e4\u00e4ttymisen my\u00f6t\u00e4 monikansalliset taistelujoukot poistuivat maasta ja vastuu maan turvallisuudesta siirtyi kokonaisuudessaan Afganistanin turvallisuusjoukoille. ISAF:ia seuraaja Resolute Support -operaatio (RS) jatkoi aiempaa operaatiota suppeammalla mandaatilla afgaanijoukkojen kouluttamista ja avustamista. Taistelutilanteisiin kansainv\u00e4liset joukot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 osallistuneet.<\/p>\n
Nato-johtoinen Resolute Support aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. RS-operaation teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut kouluttaa, tukea ja neuvoa Afganistanin turvallisuusjoukkoja (ANSF) strategisella tasolla, tukea maan turvallisuusrakenteita sek\u00e4 huolehtia RS-joukkojen omasuojasta. Tavoitteena oli tukea Afganistanin omien turvallisuusviranomaisten toimintaa vakaan turvallisuustilanteen yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4, hyv\u00e4n hallinnon luomisessa sek\u00e4 ihmisoikeuksien kunnioittamisen edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
RS-operaation alussa suomalaisten sotilaiden kokonaisvahvuus oli 80 sotilasta, mutta sit\u00e4 laskettiin 30-40 sotilaaseen vuoden 2015 lopussa. Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa muuttui Suomen osastoksi Afganistanissa (SOA).<\/p>\n
Alkuper\u00e4isen suunnitelman mukaan RS-operaation piti p\u00e4\u00e4tty\u00e4 vuoden 2016 lopussa. Samalla kun kansainv\u00e4linen sotilaallinen l\u00e4sn\u00e4olo v\u00e4heni, suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 afgaaneja l\u00e4hti maasta heikentyneen turvallisuustilanteen takia ja p\u00e4\u00e4tyi turvapaikanhakijoiksi EU-maihin.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 vaati Afganistanin hallitukselta tiukempaa otetta poliittisen, turvallisuus- ja taloustilanteen vakauttamiseksi, mutta sitoutui samalla tukemaan maan turvallisuussektoria vuoteen 2020 asti.<\/p>\n
RS-operaation aikana suomalaisjoukkoja on toiminut turvallisuusviranomaisten neuvonantajina, kouluttajina, kansallisessa tukijoukossa sek\u00e4 esikuntateht\u00e4viss\u00e4 RS-operaation pohjoisella komentoalueella Mazar-e-Sharifissa ett\u00e4 Kabulissa. Vuosina 2017\u20132018 neuvonantotoiminta sis\u00e4lsi my\u00f6s Kabulissa toimivan neuvonantajien omasuojahenkil\u00f6st\u00f6n (Guardian Angels).<\/p>\n
Vuoden 2019 alusta alkaen SOA:n kokonaisvahvuus nousi kertaalleen viel\u00e4 60:een, kun Suomi vahvisti operaation henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 suojausosastolla, neuvonantajilla, kouluttajilla ja esikuntahenkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4. Suomen osallistuminen keskitettiin Saksan johtamalle pohjoiselle komentoalueelle Mazar-e-Sharifiin. Vuoden 2020 lopussa SOA:sta kotiutettiin suojausjoukkue ja vahvuus oli loppuvaiheessa noin 20 sotilasta.<\/p>\n
Huhtikuussa 2021 Naton j\u00e4senvaltioiden puolustusministerit p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t, ett\u00e4 Resolute Support -kriisinhallintaoperaatio p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n kes\u00e4\u00e4n 2021 menness\u00e4. Vet\u00e4ytyminen k\u00e4ynnistyi 1.5. Suomen osalta RS-operaatio p\u00e4\u00e4ttyy, kun viimeiset suomalaiset sotilaat palaavat kotiin Mazar-e-Sharifista kes\u00e4kuussa 2021.<\/p>\n
Tekstit ja kuva: Puolustusvoimat<\/p>\n
Faktalaatikko<\/em><\/strong> Loputkin suomalaiset kotiutettiin kes\u00e4kuussa Sotilaallinen kriisinhallinta on ollut yksi v\u00e4lineist\u00e4, joilla Suomi on tukenut Afganistanin vakauttamista ja j\u00e4lleenrakentamista kuluneen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kes\u00e4kuussa 2021 Mazar-e-Sharifista kotiutuneiden viimeisten suomalaissotilaiden my\u00f6t\u00e4 Suomen osallistuminen Resolute Support -operaatioon p\u00e4\u00e4ttyy. Puolustusvoimille vuodet Afganistanissa ovat olleet vaativia ja opettavaisia. Afganistan luisui 1990-luvulla taleban-hallinnon my\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisen terrorismin koulutus- ja tukialueeksi. Yhdysvaltoihin kohdistuneiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":198,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-197","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"yoast_head":"\n
\nISAF- ja RS-operaatioissa Afganistanissa on vuosina 2002-2021 palvellut yhteens\u00e4 2467 suomalaista, joista naisia on ollut 52.
\nSotilaallisen kriisinhallinnan toteutuneet kustannukset Afganistanin operaatioissa vuosina 2002-2020, yhteens\u00e4 315 miljoonaa euroa.
\nM\u00e4\u00e4r\u00e4rahat suomalaisten kriisinhallintajoukon palkkausmenoihin budjetoidaan Ulkoministeri\u00f6n momentille. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja yll\u00e4pitomenoihin budjetoidaan puolustusministeri\u00f6n momentille. Vuoden 2021 luvut valmistuvat my\u00f6hemmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"