Varaudu siihen, että ne kestävät kauan. Siinä tiivistettynä kaupunginjohtaja ja kriisinhallintaveteraani Lauri Innan ohje poikkeustilanteisiin.
Jos poikkeusoloja varten mietittyä toimintamallia ei pysty pyörittämään kuin vain hetken, se ei ole oikeanlaista varautumista, Inna pohtii.
Erilaiset poikkeustilanteet kuuluvat minkä tahansa kaupungin tai hyvinvointialueen arkeen, mutta ne ovat harvoin sekä pitkäkestoisia että laajoja: pelastustehtävät, epidemiat, tulipalot, häiriöt vedenjakelussa, sähköverkossa tai tietoverkossa. Erilaisia uhkakuvia.
”Meillä arki ja rutiinit on rakennettu sellaisiksi, että on helppo ottaa valmiustilanne vastaan oman arjen keskellä”, Inna sanoo.
”Rauhanturvaajakokemus on osoittanut, että sellaisen tietyn valmiuden vaalimisen ja ylläpidon ja siihen liittyvien toimintojen on oltava huippuluokkaa, unohtamatta sitä, että ihmisiä tässä vaan ollaan ja kaikki tehdään vuorollaan.”
Innan mukaan aina pitäisi valmistautua pitkittyneeseen poikkeustilanteeseen. Organisaatiotasolla – oli sitten kyseessä kaupunki, hyvinvointialue tai mikä tahansa työyhteisö – se tarkoittaa, että poikkeustilanteiden sattuessa kaikkien tehtävät pysyvät suurin piirtein samoina, mutta kaikki tehostavat toimintaansa.
Inna kertoo, että hän on uransa varrella joutunut tekemään organisaatioita koskevia järjestelyitä huomattuaan, että jokin tietty organisaatiomalli ei kestä pitkittynyttä häiriötilannetta.
Uhkakuvat muuttuvat, ja jotenkin pitäisi tietää, mihin kaikkeen olisi varauduttava. Varautumisen suhteen tyytyväisyyteen ei ole varaa, vaikka Suomessa kaikki näyttääkin päällisin puolin toimivan, Inna sanoo.
”Olisi syytä ymmärtää, että tilannekuva muuttuu nopeasti, eikä ole varaa omahyväisyyteen ja tyytyväisyyteen. Varautuminen on toimiala, joka vaatii koko ajan kehitystä.”
Ainakin Porissa tämä on Innan mukaan ymmärretty.
”Varautumiseen suhtaudutaan tosissaan. Mitä erilaisimpia uhkamalleja käydään läpi. Ja ne eivät välttämättä ole ollenkaan niitä uhkakuvia, mitä oli kymmenen plus vuotta sitten. Kyllä maailma on muuttunut näiden osalta merkittävästi.”
Kyberhyökkäysten uhka on todellinen nykypäivänä. Pori varautuu kyber- ja ict-turvallisuuteen koko ajan enemmän.
Moni yhteiskunnan kriittinen ict-toiminto on kuntien kontolla.
”Näiden niin sanotusti hanskassa ja hyvällä tasolla pitäminen vaatii ict-puolelta jatkuvaa kehittämistä.”
Kyberhyökkäyksiin Pori varautuu muun muassa henkilöstöä kouluttamalla, vaatimalla tietosuoja- ja -turvakoulutuksia sekä parantamalla oman verkon valvontaa.
Inna on palvellut rauhanturvaajana Kosovossa, Afganistanissa ja Afrikassa. Hän muistaa, miten suuresti arvosti suomalaista toimivaa yhteiskuntaa palatessaan rauhanturvaoperaatioista nuorena miehenä.
”Mutta ehkä nyt vanhemmiten on ajatus kääntynyt siihen suuntaa, onko sittenkään niin, että me olemme Suomessa kaikkitietäväisiä ja ainoastaan oikeassa.”
”Kun katsoo Ukrainan tilannetta ja muita maanosia, niin ehkä siitä olen huolissani, että meillä ei ole varaa tyytyväisyyteen.”
Porin alueella on muutama erikoispiirre, kun ajatellaan varautumista.
Kaupungin läpi virtaa Kokemäenjoki monihaaraisena, ja kaupunki sijaitsee yhdellä Suomen merkittävimmistä tulvavaara-alueista. Porilla on oma patoturvallisuusorganisaatio, joka kokoontuu säännöllisesti. Oman erikoispiirteen tuo myös Olkiluodon ydinvoimala, jonka reaktorit tuottavat ison siivun Suomessa kulutettavasta sähköstä. Myös Porin prikaati toimii Porin seudulla.
Olkiluodon osalta Porin seudulla järjestetään ydinvoimaturvallisuuteen keskittyvät Olki-harjoitukset säännöllisesti joka toinen vuosi.
Olki-harjoitusten keskiössä on ydinturvallisuus. Harjoituksissa esimerkiksi mietitään mahdollisia säteilyvaikutuksia ja evakuoinnin tarvetta lähikuntien alueella.
”Nämä ovat monta kertaa myös viestinnällisiä harjoituksia. Että millaisia ohjeita annettaisiin kansalaisille kuntien ja kaupunkien alueella.”
Innan mukaan nykyinen maailmantilanne ei ole sinänsä tuonut mitään uutta ydinturvallisuuteen liittyen.
”Siinä on vuosikymmenten turvallisuuskulttuuri takana. Olkiluodosta voi yleisesti sanoa, että siinä on vakiintuneita varautumiseen liittyviä toimintamalleja alueilla, joita ylläpidetään, ja säännöllisesti myös harjoitellaan.”
Inna kertoo, että kaupungissa toimii muutaman vuoden ikäinen työryhmä, jonka nimi on Porin turvallisuuden yhteistyöryhmä.
”Olen itse siinä puheenjohtajana.”
Työryhmä on olennainen yhteistyöelin tiedon- ja tilannekuvan jakoon ja ajankohtaisten asioiden tiedonvaihtoon. Mukana on koko remmi eli hyvinvointialueen toiminnot, pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveydenhuolto, rajavartiosto, oppilaitokset ja niin edelleen. Myös SPR ja kirkko ovat mukana jälkihoidon näkökulmasta.
”Tärkeä, iso ja vaikuttava foorumi Porissa”, Inna summaa.
Pitkän oppitunnin resilienssistä Inna sai muutama vuosi sitten korona-aikaan. Hän oli tuolloin Salon kaupunginjohtajana ja piti putkeen noin kahdeksan viikon ajan joka aamu kameralla striimatun julkisen tilannekatsauksen kuntalaisille ylilääkärin kanssa.
”Se oli ehkä tilanne, joka vaati resilienssiä, että organisaatio pystyy pyörimään siinä tilassa viikkokausia. Se oli tietynlainen hyvinkin merkittävä oppi varautumisen maailmassa. Kuitenkin oltiin tekemisissä todella vakavan asian kanssa.”
Varautumisesta Inna ottaa vielä ohjenuoraksi sotilaiden yksi plus yksi -säännön.
”Kun yksi asia on hoidettu, niin toinen on jo tulossa syliin. Eli tämäntyyppisen rennon positiivisen, mutta tosihenkisen valmiuden ylläpitämistä. Puhelu tulee silloin, kun sitä vähiten odottaa.”
Porin kaupunginjohtaja vuodesta 2023.
Rauhanturvaajana Kosovossa 1999 tiedustelujoukkueen varajohtajana vuoden ajan, ”melko suoraan varusmiespalveluksen jälkeen”.
Afganistanissa kesästä 2022 kesään 2023, CIMIC-upseerina. UNMEE-operaatiossa vuonna 2004 Eritreassa ja Etiopiassa, CIMIC-upseerina YK:n esikunnassa.
EU:n taisteluosastossa 2007–2008. Maavoimien esikunnassa tiedotuspäällikkönä 2008–2011.
Teollisuuden Voiman viestintäpäällikkö vuosina 2011–2012.
Lauri Inna kertoo että hänen jälkikasvunsakin on ehtinyt jo olla rauhanturvatehtävissä.